Kommenttipuheenvuoro: Sosiaalityö on ajassa kiinni olevaa, monilla tasoilla toteutuvaa ihmisoikeustyötä

Keskustelu sosiaalityön  tutkimuksen paikasta ilmastonmuutoksen muokkaamassa maailmassa jatkuu professori Kirsi Juhilan kommenttipuheenvuoron myötä: Sosiaalityö on ajassa kiinni olevaa, monilla tasoilla toteutuvaa ihmisoikeustyötä.

Sosiaalityö on ajassa kiinni olevaa, monilla tasoilla toteutuvaa ihmisoikeustyötä

Lukiessani Timo Harrikarin, Harry Lunabban ja Maija Mänttäri-van der Kuipin ansiokasta, sosiaalityön ensimmäistä tiedeblogia Ilmasto muuttuu ja muuttaa maailmaa – mutta muuttuuko sosiaalityö, mielessäni heräsi monia ajatuksia. Seuraavassa jatkan heidän aloittamaansa keskustelua sosiaalityön ja tutkimuksen paikasta maailmassa, jossa ilmastonmuutos on todellisuutta.

Sosiaalityö on kiinnittynyt ja kiinnittyy aina siihen aikaan ja sen isoihin kysymyksiin, jota kulloinkin elämme. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Esimerkiksi teollistuminen, maailmansodat, jälleenrakentaminen, kaupungistuminen, lamavuodet ja viime vuosikymmeninä teknologisoituminen, globalisaatio, uusliberalistisen oppien kansainvälinen leviäminen ja konfliktit eri puolilla maailmaa ovat realisoituneet ihmisten arkisessa elämässä ja siten myös sosiaalityössä. Ilmastonmuutos on tämän hetken kysymyksistä vakavin. Isojen kysymysten edessä sosiaalityön rooliin kuuluu sekä niiden seurauksista huolehtiminen että niiden suuntaan ja tarvittaessa muuttamiseen vaikuttaminen. Sosiaalityön eetoksen mukaisesti kumpikin tehtävä edellyttää kaikkein vaikeimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten puolelle ja rinnalle asettumista, heidän auttamistaan sekä sellaisten muutosten vastustamista, jotka uhkaavat heikentää heidän asemaansa entisestään. Ja totta kai rooliin kuuluu myös parempien, kestävän kehityksen mukaisten tulevaisuuden visioiden rakentaminen.

Jos sosiaalityön yhdistäväksi tekijäksi nähdään ihmisoikeuksien puolustaminen ja kestävän kehityksen edistäminen ylirajaisessa maailmassa, kuten mielestäni pitäisi, tarkoittaa se työtä monilla tasoilla. On huolehdittava esimerkiksi siitä, että huostaan otettu lapsi, muistisairas vanhus, pitkäaikaistyötön, asunnoton, turvapaikanhakija tai paperiton saa tarvitsemansa avun ja tulee kohdatuksi oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti markkinoistuneessa palvelujärjestelmässä, on rakennettava uusi sote-järjestelmä sellaiseksi joka ei käännytä pois avun tarpeessa olevia ja joka ottaa huomioon ylirajaisen tulevaisuuden,  on toimittava sosiaalityöntekijöinä ’ilman rajoja’ pakolaisleireillä, on rakennettava yhteisöllisyyden ja osallisuuden edellytyksiä pienessä ja suuressa mittakaavassa, on vaikutettava eri foorumeilla kansallisen ja kansainvälisen politiikan suuntiin ja niin edelleen. ’Pieniä’ ja ’suuria’ ongelmia ja toiminnan tasoja ei voi arvottaa suhteessa toisiinsa, sillä kompleksisessa maailmassa asiat kietoutuvat toisiinsa. Sosiaalityön etiikan näkökulmasta on yhtä tärkeää kohdata hädässä oleva ihminen ’tässä ja nyt’ kuin vaikuttaa hänen hätänsä ja ahdinkonsa yhteiskunnallisiin ja globaaleihin syihin.

Tutkimuksessakaan ei selvitä yhdellä paradigmalla, vaan tarvitaan monenlaisia tutkimusotteita. Realistinen agenda on merkityksellinen luonnon ja ihmisen suhteen tarkastelussa (ja monessa muussa tutkimusaiheessa), kuten blogissa kirjoitetaan. Ekososiaaliseen lähtökohtaan nojaava tutkimus on tärkeää tuottaessaan tietoa ihmisen ja luontoympäristön luonnon riistoon perustuvasta, mutta samanaikaisesti eriarvoisuutta ja ihmisoikeusrikkomuksia tuottavasta suhteesta, ja sosiaalityön roolista tuon suhteen muokkaajana. Sosiaalityön tutkimusperinteissä on lisäksi paljon sellaisia lähestymistapoja, joilla päästään kiinni aikamme isoihin kysymyksiin. Sotien ja ympäristökatastrofien takia kotinsa menettäneiden ihmisten elämäntarinoiden ja traumojen ymmärtämisessä ja tulevaisuuden toivon rakentamisessa kokemusten tutkiminen ja erilaiset narratiiviset otteet ovat keskeisiä. Palvelujärjestelmien käytäntöjen tutkiminen institutionaalisen etnografian ja vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmin tuo esiin esimerkiksi sitä, kuinka saavutettavia ja osallisuutta rakentavia käytännöt ovat erilaisille ihmisryhmille ja sitä, polkevatko ne ihmisoikeuksia vai edistävätkö niitä. Hallinnan analytiikan avulla voi paneutua siihen, miten globaalit politiikkatrendit rantautuvat eri maihin ja tuottavat esimerkiksi jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ja kilpailuun nojaavia ja uskovia käytäntöjä, jotka väistämättä tuottavat myös häviäjiä. Diskursiivisen identiteettitutkimuksen ja retoriikan analyysin avulla voi päästä käsiksi niihin monimutkaisiin prosesseihin, jotka synnyttävät syrjiviä ja rasistisia käytäntöjä, oikeuttavat jakoja meihin ja muihin, tukevat nationalismia ja maahanmuuttovastaisuutta ja kieltävät ilmastonmuutoksen olemassa olon. Ilman näiden prosessien ymmärtämistä syrjintää, rasismia ja uskomuksia on vaikea purkaa ja vastustaa. Tarvitaan myös kokeiluihin perustuvaa tutkimusta, jossa erilaisten sosiaalityön käytäntöjen vaikuttavuutta tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne edistävät maailmankansalaisten osallisuutta ja vahvistavat ihmisoikeuksia kunnioittavaa työotetta. Samoin merkittävää on teoreettinen, sosiaalityön eettis-moraalista pohjaa vahvistava tutkimus. Vertaileva tutkimus mahdollistaa puolestaan esimerkiksi sen tarkastelun, millaisia paikkoja sosiaalityö ottaa ja millaisia vaikeuksia kohtaa maapalloistuneessa ja konfliktien läpäisemässä ajassamme eri maissa, alueilla ja organisaatioissa. Listaa on mahdollista jatkaa.

Esitän siis, että suuriin yhteiskunnallisiin ja globaaleihin kysymyksiin, joista keskeisin on ilmastomuutos, pitää sosiaalityössä vastata monilla eri työskentely- ja tutkimusotteilla, ei paradigmavaihdoksella. Sosiaalityö ihmisoikeustyönä on arvokasta kaikilla tasoilla tehtynä.

Kirsi Juhila, sosiaalityön professori, Tampereen yliopisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s