Köyhyys on yksi sosiaalityön tutkimuksen vanhimpia ilmiöitä. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat onnistuneet pääosin torjumaan absoluuttisen köyhyyden, mutta köyhyyttä ilmenee niissä kuitenkin suhteellisesti. Suhteellisella köyhyydellä viitataan tilanteeseen, jossa yksilön elintaso jää alle yhteiskunnan keskimääräisen elintason muun muassa pienituloisuuden vuoksi [1, 2]. Tästä on tutkimuksen mukaan usein seurauksena esimerkiksi lisääntynyt elämän arvaamattomuus, vähentynyt päätäntävalta omissa asioissa sekä heikentynyt … Jatka lukemista Köyhyystietoisen sosiaalityön aika? →

Joka kymmenes lapsi Suomessa asuu pienituloisessa perheessä [1]. Tutkimuksen perusteella tiedetään, että työttömyys, alhainen koulutusaste ja pienituloisuus lisäävät talouteen liittyviä haasteita lapsiperheissä [2] ja että nämä haasteet vaikuttavat lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa ja tulevaisuuden toivoonsa [3]. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus siirtyy herkästi sukupolvelta toiselle [4, 5] ja kuormittuneet elämäntilanteet lisäävät palveluiden ja tuen tarvetta [6]. Perheiden … Jatka lukemista Monitoimijaisuus lapsiperheiden taloushaasteisiin vastaamassa →

Sosiaalityön suhdetta uskontoon ja uskonnollisuuteen on Suomessa tutkittu varsin vähän. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava siksi, että uskontojen ja hengellisyyden merkitys on suomalaisessa yhteiskunnassa murroksessa, kun uskontojen rooli on teollistumisen, kaupungistumisen sekä digitalisaation seurauksena muovaantunut uudenlaiseksi [1]. Perinteiset uskonnot ovat Suomessa muuttaneet muotoaan, ja globalisaation kautta uskontojen ja kulttuurien kirjo on Suomessa yhä laajempi [2]. … Jatka lukemista Onko uskonnolla ja uskonnollisuudella merkitystä sosiaalityössä? →

Digitalisaatio maalataan useimmissa visioissa tulevaisuutemme pelastajaksi. Teknologisten laitteiden hyödyntämisen mahdollisuutta ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen suhteen aletaan tarkastella Sosiaali- ja terveysministeriössä ministeri Juuson johdolla [1]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [2] puolestaan on kehittämässä ikäteknologian käytöstä kansallista toimintamallia, jonka avulla tarkastellaan teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia iäkkään omassa kodissa. Kansalaisten peruspalveluissa digitaalisia ratkaisuja kehitetään niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin muissa … Jatka lukemista Tasa-arvoinen (digi)yhteiskunta? →