"Miten erityisen tuen tarpeessa oleva iäkäs ihminen tunnistetaan ja miten erityisen tuen tarve määritetään?" Minna Zechner, apulaisprofessori, Lapin yliopisto Tiina Soukiala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Eeva Rossi, tutkija, Lapin yliopisto Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyneiden parissa tehtävää sosiaalityötä, jonka tarve väistämättä lisääntyy väestön ikääntyessä. Tästä huolimatta vanhuspalvelulaista [1] poistettiin vuonna 2016 maininta gerontologisesta sosiaalityöstä [2] ja Terveyden … Jatka lukemista Voiko ikääntynyt olla erityisen tuen tarpeessa?
Haavoittuva maskuliinisuus
Kuva: Harry Lunabba Harry Lunabba on sosiaalityön yliopistonlehtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Hänen keskeisin tutkimusaiheensa on tähän asti ollut pojat ja nuoret miehet. Sosiaalityön kohteena on pääsääntöisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Suuri osa näistä ihmisistä on poikia ja miehiä [1]. Heitä tai maskuliinisuutta analysoidaan kuitenkin harvemmin haavoittuvuuden näkökulmasta. Maskuliinisuus kun liitetään sosiaalitieteissä useimmiten hegemonisuuteen, olettaen, … Jatka lukemista Haavoittuva maskuliinisuus
Lastensuojelun kehittäminen – rakenteellisen kehittämisen vaikeuksia ja mahdollisuuksia
Outi Linnossuo, VTT, sosiaalityöntekijä, lastensuojelun erikoistutkija, TY/Sosiaalityö. Tarkastelen tässä tiedeblogissa lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistyön rakenteiden menneisyyttä ja tulevaisuutta. Olen saanut aikaa tutkailla ja ajatella haastavaa lastensuojelun kehittämistyötä toimiessani Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineessa lastensuojelun erikoistutkijana. Lastensuojelun kehittämistyön kytkeminen ajankohtaiseen tutkimustietoon osoittautui haastavaksi tehtäväksi, koska lastensuojelun kehittämistyötä on tutkittu erittäin vähän. Olen toiminut lastensuojelun kentällä eri tehtävissä … Jatka lukemista Lastensuojelun kehittäminen – rakenteellisen kehittämisen vaikeuksia ja mahdollisuuksia
Digitaalinen lukutaito ja sosiaalityö
Anu-Riina Svenlin YTT, Yliopiston opettaja COVID-19 pandemia on haastanut koulutuksenjärjestäjiä monella tavalla. Myös lähiopetukselle rakentuva sosiaalityön koulutus siirretiin pikavauhtia verkkoon. Etua oli siitä, että monilla sosiaalityön opettajilla oli kokemusta SOSNET yliopistoverkostossa toteutetuista verkkokursseista. Samanaikaisesti sosiaalityön kentällä aktivoitui uusia kysymyksiä kuten, miten asiakkaisiin pidetään yhteyttä, missä asiakkaita tavataan, miten ja missä tiedotetaan palveluista. Verkossa työskentelystä tuli … Jatka lukemista Digitaalinen lukutaito ja sosiaalityö
Toivon suuntaan
Mikko Mäntysaari, Professori emeritus "Sosiaalityön pitää olla toivoa luova ammatti. Jokainen käytännön sosiaalityötä tehnyt tietää, miten tärkeää asiakkaan "toiveikkuuden" ylläpitäminen on: muutos on mahdollista vain jos on toivoa." Mikko Mäntysaari Viime vuosina on huonoja uutisia riittänyt: ilmastonmuutos, autoritaariset ja valehtelevat poliittiset johtajat, viimeisimpänä maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Monenlaiset riskit ja uhat tuntuvat maailmassa lisääntyvän koko ajan ja … Jatka lukemista Toivon suuntaan
Sosiaalinen soten sivuraiteella
Anneli Pohjola, Professori emerita, Lapin yliopisto Sosiaalihuolto ja -palvelut ovat sote-uudistuksessa olleet sen kaikkina tuotantokausina tukevasti sivuraiteella. Valmistelut ovat kerta toisensa jälkeen sinetöityneet terveyskeskeiseksi ”te”-uudistamiseksi, jossa puhutaan lähinnä lääkäreistä, hoitoon pääsystä, lonkkaleikkauksista ja sairaaloista. Yksipuolinen terveyskeskeisyys on epäjohdonmukaista, sillä sosiaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen ja sairastavuuteen. Ihmisten elinolosuhteiden ja elämänmahdollisuuksien parantaminen vahvistaa terveyttä, ja … Jatka lukemista Sosiaalinen soten sivuraiteella
Sosiaalityön tiedeblogi — tutkitusti sosiaalityöstä 