Oona Lipponen, YTM/ Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Sosiaalihuolto on ollut muutoksessa sen järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Aiemmat kuntakohtaiset erot, palvelujen tuottamistavat ja organisaatiokulttuurit [1] ovat tulleet uudella tavalla näkyviksi, kun hyvinvointialueiden toimintatapoja muotoillaan ja alueellisia käytäntöjä yhdenmukaistetaan. Tämä tulee ilmi myös nuorten aikuisten parissa toimivien sosiaalihuollon ammattilaisten näkemyksissä mahdollisuuksistaan tehdä työtään uusissa toimintaympäristöissä. … Jatka lukemista Nuorten aikuisten sosiaalityössä on huolta ostopalveluiden runsaasta käytöstä sekä niihin liittyvästä päätöksenteosta
Traumainformoitu sosiaalityö – pyrkimystä ymmärtää yksilön kokonaistilannetta
Voisiko traumainformoitu sosiaalityö tarjota yhden peilauspinnan siihen, mikä systeemien ja organisaatioiden tasolla ei toimi, mikä on ”rikki” ja mihin muutosta tulisi suunnata? Teija Karttunen, YTT, sosiaalityön yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Sosiaalityön kentällä on viime vuosina esiintynyt yhä useammin sanapari traumainformoitu tai traumatietoinen sosiaalityö. Se on läpäissyt erilaisia koulutuksia, webinaareja, kehittämishankkeita ja traumainformoitua työotetta käsitteleviä ammattikirjoja on … Jatka lukemista Traumainformoitu sosiaalityö – pyrkimystä ymmärtää yksilön kokonaistilannetta
Sosiaalityöntekijöiden työoloja voidaan parantaa hyödyntämällä sosiaalityön tutkimusta ja ydinosaamista!
"Jos halutaan, että sosiaalityöntekijät pysyvät hyvinvoivina työssä, voisi lähtökohdaksi ottaa sen, että ihan jo pelkästään työntekijöiden inhimilliset perustarpeet tulisivat työssä täytetyksi. " Maija Mänttäri-van der Kuip, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto Monilla työpaikoilla on varmasti luettu viime viikkoina tarkalla silmällä julkisen alan eläkevakuuttajan, Kevan alkuvuodesta julkaisemaa selvitystä [1], jonka mukaan sosiaalityöntekijät sekä psykologit ovat kivunneet työntekijävajetilaston kärkisijalle. Keskustelu … Jatka lukemista Sosiaalityöntekijöiden työoloja voidaan parantaa hyödyntämällä sosiaalityön tutkimusta ja ydinosaamista!
Tyttötutkimuksella kohti sukupuolisensitiivistä sosiaalityötä
"Miksi emme tarkastelisi tyttöyttä myös siitä näkökulmasta, miten tyttöihin kohdistuvia normatiivisia odotuksia uudelleen määritellään ja puretaan." Elina Laine, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto Monitieteinen tyttötutkimus tutkii lapsuutta, nuoruutta ja ikää sukupuolinäkökulmasta kiinnittäen huomiota tyttöyden rakentumiseen historiallisissa ja sosiaalisissa prosesseissa [1]. Näin analyyttinen katse kohdistuu tyttöjen eroihin, kulttuurisiin tiloihin ja ikävaiheeseen [2]. Väitän tyttötutkimuksen vahvistavan sukupuolisensitiivisen sosiaalityön käytäntöjä … Jatka lukemista Tyttötutkimuksella kohti sukupuolisensitiivistä sosiaalityötä
Vahvempaa tutkimustietoa sosiaalityön kehittämiseksi: kriittisiä askeleita
Elina Aaltio, tutkija, Socca, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Nanne Isokuortti, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa on viime vuosina siirrytty monin tavoin sanoista konkreettisiin tekoihin [1, 2, 3]. Vaikuttavuuden arviointi on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta myös sosiaalityön sisällä, mikä näkyy esimerkiksi valtionavustusta saaneiden yliopistotasoisten sosiaalityön tutkimushankkeiden tutkimuskysymyksissä [4]. Vaikuttavuutta arvioitaessa ollaan kiinnostuneita työskentelyn … Jatka lukemista Vahvempaa tutkimustietoa sosiaalityön kehittämiseksi: kriittisiä askeleita
Lapset ja aikuiset vallankäyttäjinä tutkimustoiminnassa
Johanna Kiili, Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto Lasten osallistuminen on lapsi- ja perhesosiaalityön ydinteema. Aihe on ollut esillä tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja ammatillisessa toiminnassa muutamia vuosikymmeniä. Tässä blogikirjoituksessa lähestyn aihetta tutkijan näkökulmasta keskittyen lasten tutkimusosallistumiseen. Olen työskennellyt lasten kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa vuosituhannen vaihteesta alkaen. Vaikka kokemusta on kertynyt, huomaan edelleen tarvetta pohtia tutkimuksen teon peruskysymyksiä, … Jatka lukemista Lapset ja aikuiset vallankäyttäjinä tutkimustoiminnassa
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaita tutkimassa
"Nuoret jäävät usein vaille tarvitsemaansa hoitoa." Siiri-Liisi Kraav, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto Anniina Kaittila, erikoistutkija, Turun yliopisto Merja Anis, professori, Turun yliopisto Huoli nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan on ollut viime vuosina laajasti esillä tiedotusvälineissä. Uutisista välittyy kuva paitsi nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntymisestä myös heille saatavilla olevan tuen ja hoidon riittämättömyydestä. Avunsaannin vaikeus on tullut esiin esimerkiksi … Jatka lukemista Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaita tutkimassa
Voiko ikääntynyt olla erityisen tuen tarpeessa?
"Miten erityisen tuen tarpeessa oleva iäkäs ihminen tunnistetaan ja miten erityisen tuen tarve määritetään?" Minna Zechner, apulaisprofessori, Lapin yliopisto Tiina Soukiala, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Eeva Rossi, tutkija, Lapin yliopisto Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyneiden parissa tehtävää sosiaalityötä, jonka tarve väistämättä lisääntyy väestön ikääntyessä. Tästä huolimatta vanhuspalvelulaista [1] poistettiin vuonna 2016 maininta gerontologisesta sosiaalityöstä [2] ja Terveyden … Jatka lukemista Voiko ikääntynyt olla erityisen tuen tarpeessa?
Haavoittuva maskuliinisuus
Kuva: Harry Lunabba Harry Lunabba on sosiaalityön yliopistonlehtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Hänen keskeisin tutkimusaiheensa on tähän asti ollut pojat ja nuoret miehet. Sosiaalityön kohteena on pääsääntöisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Suuri osa näistä ihmisistä on poikia ja miehiä [1]. Heitä tai maskuliinisuutta analysoidaan kuitenkin harvemmin haavoittuvuuden näkökulmasta. Maskuliinisuus kun liitetään sosiaalitieteissä useimmiten hegemonisuuteen, olettaen, … Jatka lukemista Haavoittuva maskuliinisuus
Lastensuojelun kehittäminen – rakenteellisen kehittämisen vaikeuksia ja mahdollisuuksia
Outi Linnossuo, VTT, sosiaalityöntekijä, lastensuojelun erikoistutkija, TY/Sosiaalityö. Tarkastelen tässä tiedeblogissa lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistyön rakenteiden menneisyyttä ja tulevaisuutta. Olen saanut aikaa tutkailla ja ajatella haastavaa lastensuojelun kehittämistyötä toimiessani Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineessa lastensuojelun erikoistutkijana. Lastensuojelun kehittämistyön kytkeminen ajankohtaiseen tutkimustietoon osoittautui haastavaksi tehtäväksi, koska lastensuojelun kehittämistyötä on tutkittu erittäin vähän. Olen toiminut lastensuojelun kentällä eri tehtävissä … Jatka lukemista Lastensuojelun kehittäminen – rakenteellisen kehittämisen vaikeuksia ja mahdollisuuksia
Digitaalinen lukutaito ja sosiaalityö
Anu-Riina Svenlin YTT, Yliopiston opettaja COVID-19 pandemia on haastanut koulutuksenjärjestäjiä monella tavalla. Myös lähiopetukselle rakentuva sosiaalityön koulutus siirretiin pikavauhtia verkkoon. Etua oli siitä, että monilla sosiaalityön opettajilla oli kokemusta SOSNET yliopistoverkostossa toteutetuista verkkokursseista. Samanaikaisesti sosiaalityön kentällä aktivoitui uusia kysymyksiä kuten, miten asiakkaisiin pidetään yhteyttä, missä asiakkaita tavataan, miten ja missä tiedotetaan palveluista. Verkossa työskentelystä tuli … Jatka lukemista Digitaalinen lukutaito ja sosiaalityö
Toivon suuntaan
Mikko Mäntysaari, Professori emeritus "Sosiaalityön pitää olla toivoa luova ammatti. Jokainen käytännön sosiaalityötä tehnyt tietää, miten tärkeää asiakkaan "toiveikkuuden" ylläpitäminen on: muutos on mahdollista vain jos on toivoa." Mikko Mäntysaari Viime vuosina on huonoja uutisia riittänyt: ilmastonmuutos, autoritaariset ja valehtelevat poliittiset johtajat, viimeisimpänä maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Monenlaiset riskit ja uhat tuntuvat maailmassa lisääntyvän koko ajan ja … Jatka lukemista Toivon suuntaan
Sosiaalityön tiedeblogi — tutkitusti sosiaalityöstä 